Voiko botuliinille tulla vastustuskykyiseksi? Tämä on kysymys, joka nousee usein esiin etenkin silloin, kun hoito ei enää tuota toivottuja tuloksia tai sen teho tuntuu heikkenevän ajan myötä. Botuliinitoksiini, joka tunnetaan yleisesti tuotenimellä Botox, on hermomyrkkyä eli neurotoksiinia, jota käytetään laajalti niin esteettisessä lääketieteessä kuin monissa lääketieteellisissä hoidoissa lihasten liiallisten liikkeiden hillitsemiseksi. Kuitenkin osa potilaista saattaa ajan myötä kehittää resistenssin botuliinihoidolle, eli botuliinille tullaan vastustuskykyisiksi. Kirjallisuudessa tätä kutsutaan usein toissijaiseksi vasteettomuudeksi (secondary non-responsiveness, SNR).
Botuliinin toimintaperiaate ja eri valmisteet
Botuliini on proteiini, joka estää hermosoluja vapauttamasta asetyylikoliinia, välittäjäainetta, joka saa lihakset supistumaan. Hoidon seurauksena lihas rentoutuu, ja rypyt tasoittuvat. Markkinoilla on useita eri botuliinivalmisteita, tuotemerkeiltään esimerkiksi Botox, Dysport ja Xeomin, jotka ovat kaikki samaa A-tyypin botuliinitoksiinia. Valmisteet eroavat toisistaan hienoisesti muun muassa apuproteiinien osalta.
Jotkin botuliinivalmisteet sisältävät enemmän näitä apuproteiineja kuin toiset, mikä voi osaltaan vaikuttaa vasta-aineiden muodostumiseen ja mahdolliseen resistenssin kehittymiseen. Esimerkiksi Xeomin on tunnettu siitä, että siinä ei ole ylimääräisiä proteiineja, mikä voi vähentää sen kykyä aiheuttaa immuunireaktioita. Vasta-aineita on havaittu kuitenkin muodostuvan myös näille valmisteille, ja toisaalta vasta-aineiden muodostumisen apuproteiinia vastaan ei pitäisi vaikuttaa itse toksiinin toimintaan millään tavalla.
Resistenssin kehittyminen
Immuunijärjestelmämme voi muodostaa vasta-aineita botuliinia vastaan, aivan kuten se voi reagoida muihinkin keholle vieraisiin proteiineihin. Vasta-aineiden muodostuminen voi johtaa siihen, että hoidon teho heikkenee tai hoitovasteen kesto lyhenee. Vasta-aineet voivat olla joko neutraloivia tai ei-neutraloivia; neutraloivat vasta-aineet estävät botuliinin vaikutuksen, kun taas ei-neutraloivat vasta-aineet eivät vaikuta hoidon tehoon. Vasta-aineiden rooli botuliiniresistenssin kehittymisessä ei ole kuitenkaan täysin selvä.
Resistenssityypit
1. Primaariresistenssi
Tilanne, jossa potilas ei ensimmäiselläkään hoitokerralla saa vastetta hoidosta. Tämä on usein seurausta muista tekijöistä, kuten siitä, että käytetty botuliiniannos on liian pieni, pistoskohdat eivät ole olleet optimaaliset, tai botuliinia on käsitelty väärin (esim. virheellinen säilytys). Primaariresistenssi on harvoin seurausta vasta-aineiden muodostumisesta.
2. Sekundaariresistenssi
Tilanne, jossa potilas aluksi hyötyy botuliinihoidosta, mutta vaste heikkenee ajan myötä tai jopa katoaa kokonaan. Sekundaariresistenssin on ajateltu liittyvän vasta-aineiden kehittymiseen.
Sekundaarisen resistenssin riskitekijät
Sekundaariresistenssin kehittymiseen vaikuttavat erityisesti seuraavat tekijät:
- Annoksen suuruus: Suuret botuliiniannokset lisäävät vasta-aineiden muodostumisen riskiä. Tämän vuoksi on suositeltavaa, että käytetyt annokset pysyvät mahdollisimman pieninä hoitotavoitteista kuitenkaan tinkimättä.
- Hoitojen tiheys: Tiheään toistetut botuliini-injektiot voivat lisätä riskiä resistenssin kehittymiselle. Siksi potilaille tulee aina laatia yksilöllinen hoitosuunnitelma, jossa minimihoitoväli on määritelty (tavallisesti vähintään 10-12 viikkoa). Lisäksi on pyrittävä välttämään turhia lisäyksiä: jos hoitotulos on kahden viikon kohdalla lähes täydellinen, ei pientä huomaamatonta virhettä kannata lähteä korjaamaan lisäpistoksin.
- Infektiot tai rokotteet botuliinihoidon aikaan voivat aktivoida immuunipuolustusta kehittämään vasta-aineita tavallista voimakkaammin.
Lopuksi
Botuliiniresistenssi on harvinainen mutta todellinen ilmiö, jossa potilas ei enää reagoi odotetusti botuliinitoksiinihoitoihin. Syyksi on esitetty vasta-aineiden muodostumista botuliinia vastaan. Resistenssi johtuu todennäköisesti toksiinin liiallisesta käytöstä: liian tiheistä hoitoväleistä tai suurista annoksista. On tärkeää pitää riittävän pitkä tauko hoitojen välissä ja luottaa annostelussa asiantuntevaan ammattilaiseen.
Lähteitä
Ho WWS et aol; Emerging Trends in Botulinum Neurotoxin A Resistance: An International Multidisciplinary Review and Consensus. Plast Reconstr Surg Glob Open. 2022
Bellows, S.; Jankovic, J. Immunogenicity Associated with Botulinum Toxin Treatment. Toxins 2019
